Kysy apteekista 6/2025

Herään öisin usein suonenvetoon. Mikä avuksi?

Lihaskouristus tai -kramppi eli kansanomaisemmin ”suonenveto” tarkoittaa kivuliaita, tahdosta riippumattomia, pitkään kestäviä alaraajojen lihassyiden supistuksia. Tämä tavallisesti hyvänlaatuinen oire esiintyy usein yöaikaan tai liikunnan yhteydessä, ja ilmiö yleistyy iän myötä. Suonenvedon riskiä voivat lisätä mm. pohjelihasten kireys, nestehukka, kehon matalan kalium- tai magnesiumtason kaltaiset elektrolyyttipoikkeamat, neurologiset ja metaboliset häiriöt sekä esim. eräät nesteenpoisto- ja verenpainelääkkeet.

Akuutissa tilanteessa hoitona toimii venyttely. Esimerkiksi kramppaavaa pohjetta voi venyttää vetämällä käsillä varpaita ja jalkaterää ylöspäin ja pitämällä asento riittävän pitkään. Lääkehoitoa lihaskramppeihin ei nykyisin suositella. Markkinoilla on aikaisemmin ollut kiniiniä ja meprobamaattia sisältävä yhdistelmävalmiste Crampiton, mutta sen käyttö on sittemmin lopetettu haittaprofiilinsa vuoksi.

Magnesiumvalmisteiden käyttö lihaskramppien hoitoon on yleistä vaikkakin vailla kovinkaan vankkaa tieteellistä näyttöä niiden tehosta. Erityisesti ikääntyvien kannattaa kysyä magnesiumlisän käytöstä lääkäriltä tai apteekista, sillä munuaisten heikentynyt toiminta lisää riskiä magnesiumin liialliselle kertymiselle elimistöön.

Lihaskramppeja voi yrittää ehkäistä eri keinoin. Ennen liikuntaa kannattaa venytellä riittävästi ja etenkin liikunnan jälkeen tulee huolehtia riittävästä nesteen ja elektrolyyttien saannista. Välittömästi aterian jälkeen ei kannata urheilla. Yli 55-vuotiailla venyttely juuri ennen nukkumaanmenoa voi vähentää öisiä lihaskramppeja. Tupakointia ja stimulantteja, kuten kofeiinia ja nikotiinia, on syytä välttää ikään katsomatta.

Miten annosjakelussa huomioidaan lääkkeiden alkuomavastuun (70 €) täyttyminen? Entä lääkekaton täyttyminen?

Yksinkertaista, arvoisa lukijamme – täysin samoin kuin reseptitiskilläkin!

Annosjaelluista lääkkeistä saa Kelan suorakorvauksen samojen periaatteiden mukaisesti kuin "perinteisestikin” ostetuista lääkkeistä. Korvattavat lääkkeet kerryttävät alkuomavastuuta annosjaeltuinakin. Kun korvattavista lääkkeistä on maksanut kalenterivuoden aikana vähintään 70 euron edestä, alkaa niistä saada suorakorvausta myös annosjakelussa. Annosjaellun lääkkeen viikkokohtainen toimitusmaksu 0,18 euroa (+alv) kerryttää sekin alku- ja vuosiomavastuuta, jos kyse on korvattavasta lääkkeestä.

Jahka korvattavista lääkkeistä maksettu summa kalenterivuoden aikana ylittää vuosiomavastuun rajan (633,17 euroa vuonna 2025), niin sanottu “lääkekatto” täyttyy. Tällöin lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistä maksetaan loppuvuoden ajan vain ostokertakohtainen omavastuu, joka on annosjakelussa vain 0,21 euroa viikkoa kohden.

On tosin hyvä huomioida, etteivät ravintolisät, ei-korvattavat lääkkeet tai annosjakelupalvelun kulujen kattamiseksi perittävä annosjakelupalkkio kerrytä alku- tai vuosiomavastuuta. Tämä pätee, vaikka olisi oikeutettu Kelan korvaukseen myös annosjakelupalkkion osalta.