Kysy apteekista 3/2025

Miksi farmaseutti niin hanakasti kyselee ja varmistelee lääkkeiden käytöstä asiakkaalta, joka tulee vaan hakemaan pienen paketin Buranaa?

On täysin ymmärrettävää, että apteekin henkilökunnan palvelu voi tuntua turhauttavalta tai tungettelevalta. Syy asiakaspalvelun proaktiivisuuteen on kuitenkin varsin yksinkertainen: Suomen lääkelain (395/1987) mukaan lääkkeitä apteekista ja sivuapteekista toimitettaessa on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvoilla ja opastuksella pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä lääkehoidon onnistumisen varmistumiseksi.

Lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä varmistuminen ei toisin sanoen ole farmasian ammattilaiselle vapaaehtoista, oli kyse sitten itsehoito- tai reseptilääkkeestä.

Lääkkeiden ympärille on aikojen saatossa muodostunut tiheä ja monimutkainen sääntelykehikko. Lain ja asetusten kirjainten takaa löytyy yleensä, silkan byrokratian riemun sijaan, pyrkimys suojella lääkkeiden käyttäjän etua. Apteekin henkilökunnalla on useita syitä luoda keskusteluyhteys asiakkaaseen, vaikka tämä olisi ostamassa vain pientä pakkausta särkylääkettä, kuten esimerkiksi:

• Lääke voi olla asiakkaalle turha. Tällöin asiakas maksaisi lääkkeestä, josta ei olisi odotettavissa hyötyä mutta josta voi silti aina koitua haittavaikutuksia.
• Lääke voi olla asiakkaalle vaarallinen. Tiesitkö esimerkiksi, että tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa osalle astmaa sairastavista hengenvaaran? Vaikkei yksi tabletti vielä koituisikaan kohtaloksi, voi lääkkeen pitkäaikainen väärä käyttö johtaa ajan myötä vakaviin vaurioihin sisäelimissä.
• Vaiva, johon asiakas hakee lääkettä, vaatiikin lääkärillä käyntiä. Esimerkiksi epämääräinen vatsakipu on oire, jonka syytä on mahdotonta määrittää itse mutta joka voi olla merkki vakavasta sairaudesta. Tällaisessa tilanteessa itsehoitolääkkeiden käyttö voisi viivästyttää lääkärin pakeille hakeutumista, mistä saattaisi koitua turhia kuluja sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle, tai pahimmassa tapauksessa jopa antaa vakavalle sairaudelle aikaa edetä liian pitkälle.
• Lääke on oikea, mutta siitä on olemassa myös edullisempia vaihtoehtoja.
• Lääke on oikea, mutta lääkettä ei käytetä oikein.
• Lääke on oikea ja sitä käytetään oikein, mutta asiakas voisi hyötyä enemmänkin.

Ihminen on kokonaisuus, ja kokonaisvaltaisen asiakaspalvelun tuloksena voi löytyä muitakin tapoja tai tuotteita, joilla asiakkaan elämänlaatu voi parantua. Siksi kannattaakin aina hyödyntää mahdollisuus keskustella veloituksetta ja ilman ajanvarausta apteekin yliopistokoulutetun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Miksi ilman reseptiä ei saa ostaa kuin pieniä pakkauskokoja kipulääkkeitä?

Itsehoitovalmisteet on pääsääntöisesti tarkoitettu ainoastaan lyhytkestoiseen käyttöön. Joidenkin itsehoitolääkkeiden käytön yhteydessä voi kuitenkin ilmetä vakavia haittavaikutuksia jo varsin lyhyen ajan kuluessa tai lähellä suositellun maksimiannoksen ylärajaa. Esimerkkejä tällaisista valmisteista ovat muun muassa asetyylisalisyylihappo, joka voi aiheuttaa vakavia verenvuotoja sekä virusinfektioiden yhteydessä jopa hengenvaarallista Reyen oireyhtymää, tulehduskipulääkkeet, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan verenvuotoja, ja parasetamoli, joka voi aiheuttaa vakavia maksavaurioita (Fimea 2015). Jos lääkettä tarvitsee pidempiaikaisestikin, tulee tällöin ottaa yhteyttä lääkäriin, joka siirtyy vastaamaan sairauden hoidosta ja jonka seurannassa lääkehoito toteutuu turvallisesti ja tehokkaasti reseptilääkkeillä.

Jotta lääkettä voi ylipäätään myydä Suomen markkinoilla, tulee sillä olla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä myyntilupa tai rekisteröinti. Myyntilupa määrää tarkoin, millä ehdoin lääkettä saa myydä. Kun itsehoitolääke hyväksytään markkinoille, on lääkkeen myyntiluvassa aina määritelty suurin sallittu pakkauskoko itsehoidossa. Pakkauskoon tulee olla sellainen, ettei synny tarpeetonta tahattoman tai tahallisen myrkytyksen riskiä.

Lääkkeiden myyntiluvat velvoittavat myös lääkkeiden vähittäismyyjiä eli apteekkeja, minkä vuoksi esimerkiksi useampia pakkauksia särkylääkettä apteekin kassatiskille latova joutuu pääsääntöisesti tyytymään vain yhteen pakkaukseen. Vaikka siinä tilanteessa nakertaisikin, on tuolloinkin viime kädessä kaiken tarkoituksena asiakkaan edun suojelu.

Lähteitä: Kansallinen itsehoitolääkeohjelma. Fimea kehittää, arvioi ja ­informoi -julkaisusarja 1/2015. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis­keskus Fimea, 2015. Lääkelaki 1987/3.