Innovatiivinen apteekkari

John oli jo nuorena tarkka havainnoija ja toimikin poikana Lapissa professorin kartoitustöissä astemittaajana. Kartoitustyöt eivät kuitenkaan jatkuneet ikuisesti, ja lopulta John päätyi valitsemaan isänsä ammatin ja aloitti tämän oppilaana Oulun apteekissa 15-vuoden ikäisenä. Muutaman oppipoikavuoden jälkeen John muutti Uppsalaan opiskelemaan kemiaa, ja palasi sitten palvelemaan eri apteekeissa niin farmasian opiskelijana kuin apteekkarioppilaana. Vajaan kymmenen vuoden päästä ensimmäisistä oppipoikapäivistä John suoritti apteekkarin tutkinnon. Ensimmäisen oman apteekkinsa, Turun akatemian apteekin, John osti vuonna 1811.

Apteekinhoidon ohella John alkoi tuoda apteekkitavaroita ulkomailta muille suomalaisille apteekeille sekä osti yhdessä apteekkari Freudenthalin kanssa vanhan nuuskanjauhamiseen käytetyn tuulimyllyn. Tuulimyllyä ei kuitenkaan hankittu nuuskan, vaan kiinankuoren jauhamiseen. Kiinankuori sisältää kemiallista ainetta kiniiniä, jonka tiedetään lievittävän malarian oireita sekä kipua. Julinin ”kiinanmylly” jauhoikin siten ulkomaille myytävää malarialääkettä. Nykyään kiinankuoren käyttö malarialääkkeenä on väistynyt uusien, tehokkaampien hoitomuotojen tieltä.

Kiinankuoren lisäksi John Julin teki elämänsä aikana myös muuta ulkomaankauppaa, muun muassa typpihapolla, puutavaralla, tervalla sekä kuparilla, sillä hän omisti muun muassa Fiskarsin ruukit. Sen lisäksi Julin omisti osuuksia useissa Turun höyrylaivoissa ja perusti jopa ensimmäisen höyrylaivaosakeyhtiön Suomeen.

Eurooppalaisista opeista säästöpankiksi

John Julinin ura ei pitäytynyt pelkässä apteekkimaailmassa. John oli jo pienestä asti osoittanut uteliaisuutta ja ahkeruutta, mitkä johdattivat hänet ulkomaille opiskelemaan. Apteekkimaailman lisäksi häntä kiinnostivat monet yhteiskunnalliset aatteet sekä teollisuuden kehitys. Ensimmäisen vuoden pituisen matkansa Julin teki vuonna 1815 Englantiin perehtymään teollisuuslaitosten toimintaan. Matkustelu ja ulkomailla opiskelu ei loppunut tähän, vaan seuraavien kymmenien vuosien aikana hän oli tehnyt useita matkoja eri Euroopan maihin oppiakseen ja opiskellakseen. Muutamassa vuodessa John oli saanut kehitettyä laajat liikeyhteydet moniin maihin sekä apteekkeihin ympäri Suomea.

Matkoillaan Julin tutustui muun muassa säästöpankkiaatteeseen, jota ei Suomessa tuohon aikaan vielä tunnettu. Siihen aikaan nykysuomalaiselle itsestään selvät asiat, kuten rahan tallettaminen ja lainanotto, eivät olleet mahdollisia tavalliselle kansalle. Julin koki tärkeäksi perustaa säästöpankki auttamaan köyhempää kansaa ja perusti Suomen ensimmäisen säästöpankin vuonna 1822 Turkuun. Hän myös laati sanomalehtiin infoa sisältäviä kirjoituksia säästöpankki-ideologiasta, jotta ihmisille olisi helpompi päästä käsiksi tarvittavaan tietoon. Ensimmäinen tilitapahtuma tapahtui noin puoli vuotta pankin perustamisen jälkeen, kun piikatyttö Hedvig Nyström talletti tililleen kuusi ruplaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

John Julin sai osakseen paljon yleistä luottamusta ja hyväksyntää. Toiminnassaan Julin pyrki ottamaan huomioon työväen hyvinvoinnin ja sivistyksen kasvattamisen. Julin perusti vuonna 1820 Turkuun omakustanteisesti Bell-Lancaster-koulun, joka oli eräänlainen kansakoulun edeltäjä. Vastaavia kouluja perustettiin myöhemmin myös muualle Suomeen Julinin toimesta. Hän myös huolehti työntekijöidensä koulutuksesta ja terveydenhuollosta. John Julin aateloitiin vuonna 1849 ja sai käyttöönsä nimen von Julin. Tunnuslauseenaan hänellä oli ”Toimi, Totuus ja Toivo”, jotka kuvaavat apteekkarin elämää osuvasti.

Apteekkari Johan (John) Jacob von Julin – teollisuusjätti ja säästöpankin perustaja.