Enemmän irti apteekkien osaamisesta

Joka tuutista tulvii uutisia sote-kriisistä. Hyvinvointialueiden talous on tiukilla, mikä pakottaa supistamaan palveluita, verkostoa ja henkilöstöä.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite hyödyntää apteekkeja entistä paremmin terveydenhuollossa, mutta sen sijaan hallituksen esittämät leikkaukset kaventavat niiden toimintamahdollisuuksia.

– Viimeiset 20 vuotta jokainen hallitus kokoonpanosta riippumatta on tehnyt leikkauksia, jotka ovat heikentäneet yksityisten apteekkien taloutta ja alkavat vaikuttaa maankattavaan apteekkiverkostoon. Kun väestö ikääntyy ja paine sote-palveluille kasvaa, yhteiskunnan pitäisi toimia fiksummin ja hyödyntää apteekin osaamista eikä supistaa apteekkien määrää, sanoo vaikuttamisen asiantuntija Emily Strohm Apteekkariliitosta.

Apteekki jo monen kunnan ainoa sote-palvelu

Suomessa on yli 800 apteekkia – lähes jokaisella paikkakunnalla vähintään yksi. Niiden rooli lähipalveluna kasvaa, jos ja kun apteekki jää kunnan ainoaksi sote-palveluksi. Sinne voi jatkossakin mennä ilman ajanvarausta ja päästä maksutta terveydenhuollon ammattilaisen puheille.

– Apteekin julkinen palvelutehtävä ei ole vain myydä lääkkeitä vaan antaa terveyteen ja lääkkeisiin liittyvää neuvontaa. Tästä syntyy valtavasti säästöjä yhteiskunnalle, Strohm muistuttaa.

”Yhteiskunnan pitäisi toimia fiksummin ja hyödyntää apteekin osaamista eikä supistaa apteekkien määrää.”

Terveydenhuollon tutkimus- ja konsulttiyritys ESiOR Oy:n toteuttaman selvityksen mukaan hyvinvointialueet säästävät jo nyt apteekkien työllä vuosittain 855 miljoonaa euroa. Siitä valtaosan tuo neuvonta, kun asiakkaiden ei tarvitse mennä lääkäriin vaan he pystyvät itse hoitamaan vaivansa apteekin ohjeilla.

Osasta apteekeista löytyy terveyspiste, jossa sairaanhoitaja tekee pieniä toimenpiteitä, kuten rokottaa, mittaa verenpaineen, huuhtelee korvia tai poistaa tikkejä. Vuonna 2024 farmaseutit ja proviisorit saivat rokotusoikeuden suorittamalla lisäkoulutuksen.

Lääkitysten tarkistus apteekissa auttaisi moneen asiaan

Apteekista on paljon enempäänkin.

Strohm nostaa esimerkiksi paljon lääkkeitä käyttävien iäkkäiden ja monisairaiden lääkityksen tarkistuksen apteekissa. Viranomaissuosituksen mukaan heidän lääkityksensä pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa, jotta vältytään mahdollisilta yhteensopivuushaitoilta ja karsitaan turhat lääkkeet.

”Hyvinvointialueet säästävät jo nyt apteekkien työllä vuosittain 855 miljoonaa euroa.”

– Neljännes ikäihmisten erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkitysongelmista, joten lääkityksen tarkistamisella voisi olla merkittävä vaikutus niiden ratkaisemisessa. Lääkityksen tarkistus apteekeissa toisi myös merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille, koska se säästäisi lääkäreiden kallista työaikaa. Jos lääkitys tarkistettaisiin apteekissa ja tiedot välitettäisiin terveydenhuoltoon, lääkäri pystyisi seuraavalla tapaamiskerralla heti tekemään lääkitysmuutoksia ilman aikaa vievää selvittelyä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan pelkästään lääkitysvirheistä johtuvat kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 15,5 miljoonaa euroa.

Lääkeneuvola apteekissa?

Toisena esimerkkinä Strohm mainitsee apteekin lääkeneuvolan, jossa asiakas voisi esimerkiksi saada yksilöllistä ohjeistusta uuden lääkityksen aloittamiseen. Mallia on kokeiltu hyvin tuloksin Satakunnan hyvinvointialueella astmapotilaiden kanssa.

”Neuvonta säästää terveydenhuollon aikaa, ja lääke vaikuttaa oikein, kun sitä käyttää oikein ja sen käyttöön sitoutuu.”

– Meillä on isona ongelmana, etteivät ihmiset sitoudu lääkehoitoihin ja käyttävät lääkkeitä väärin. Esimerkiksi astmapotilailla inhalaatiotekniikka ei aina ole hallussa. Neuvonta säästää terveydenhuollon aikaa, ja lääke vaikuttaa oikein, kun sitä käyttää oikein ja sen käyttöön sitoutuu.

Vaatii rahoitusta toteutuakseen

Apteekit pystyvät tarjoamaan matalan kynnyksen terveyspalveluita mutta eivät ilmaiseksi.

– Hyvinvointialue voisi antaa asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä maksaisi saamansa palvelun. Seteli ohjaisi asiakasta käyttämään apteekkia lääkäriajan varaamisen sijaan silloin, kun kyse ei ole mistään akuutista tilanteesta vaan oire on selkeästi tunnistettavissa, Strohm hahmottelee.

Moni hyvinvointialue on kiinnostunut apteekkien potentiaalista oman työkuormansa keventäjänä. Esteeksi nousee raha. Ostopalveluihin ei ole varaa, vaikka ne säästäisivät omia henkilöstö- ja tilaresursseja.

– Apteekkariliitto toivoo, että yhteistyöstä tulee pilotteja, joista saadaan hyviä konkreettisia näyttöjä, jotka innostavat hyvinvointialueita mukaan. Sote-uudistuksen ajatuksena on ollut ihmisen katkeamaton hoitopolku ja toimijoiden parempi integraatio säästöjen aikaansaamiseksi. Hoitopolku ei pääty terveyskeskuksen ovelle, vaan iso osa ihmisistä menee apteekin kautta kotiin, jossa hoito jatkuu, Strohm sanoo.

– Viimeiset 20 vuotta jokainen hallitus kokoonpanosta riippumatta on tehnyt leikkauksia, jotka ovat heikentäneet yksityisten apteekkien taloutta ja alkavat vaikuttaa maankattavaan apteekkiverkostoon, sanoo Emily Strohm.