Ei rikota sitä, mikä toimii

Jokaisella meistä on oma syynsä piipahtaa apteekissa. Yksi hakee reseptilääkkeitä, toinen apua päänsärkyyn, kolmas kenties voidetta ihottumaansa. He ja kaikki muut ovesta sisään astuvat saavat valmisteen lisäksi hyvät neuvot sen oikeaan käyttöön.

Apteekki on matalan kynnyksen terveydenhuollon ensipiste, jossa on noin 60 miljoonaa vuotuista asiakaskäyntiä. Se on Suomen eniten käytetty terveydenhuollon lähipalvelu.

Lähes jokaisesta kunnasta löytyy vähintään yksi apteekki, ja usein apteekki sijaitsee lähempänä kuin lähin terveysasema. Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee apteekkarit mukaan lukien noin 8 600 farmasian ammattilaista.

Paljon muutakin kuin lääketoimituksia

Lääkeneuvonta kuuluu apteekin lakisääteisiin tehtäviin; asiakkaan on saatava opastusta lääkkeiden ja muiden apteekissa myytävien tuotteiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön. Neuvonnan on oltava luotettavaa, tarkkaa, ymmärrettävää ja riippumatonta.

Samalla apteekin neuvonta tukee, motivoi ja sitouttaa asiakasta lääkehoitoon parhaan mahdollisen hoitovasteen saavuttamiseksi. Tarvittaessa farmasian ammattilaiset ohjaavat asiakkaan lääkäriin. He kannustavat oman terveyden hoitamiseen ja antavat neuvontaa monenlaisissa terveyttä koskevissa kysymyksissä. Useista apteekeista löytyy suomalaisten kansansairauksiin, tupakasta vieroittautumiseen sekä liikuntaan perehtyneitä farmaseutteja ja proviisoreja.

Apteekki tarjoaa palveluna myös muun muassa lääkehoidon arviointia, lääkityksen tarkastusta ja lääkkeiden koneellista annosjakelua. Se ottaa vastaan lääkejätteet ja toimittaa ne hävitettäväksi asianmukaisella tavalla.

Apteekki on Suomen eniten käytetty terveydenhuollon lähipalvelu.

Työ säästää liki miljardin vuodessa

Apteekin työtä ohjaavat alan eettiset ohjeet, eivät toimet kassavirran kasvattamiseksi. Ketään ei ohjata lääkkeiden tai muiden apteekkituotteiden tai -palvelujen tarpeettomaan käyttöön.

Asiakkaiden lisäksi apteekin tekemästä työstä hyötyy suuresti koko yhteiskunta. Neuvonta ja lääkehoidon onnistumista tukevat palvelut keventävät merkittävästi muun terveydenhuollon kuormitusta. Neuvonta säästää yhteiskunnan kuluja valtavan summan, liki miljardi euroa vuodessa, vapauttamalla lääkäreiden ja päivystystyöntekijöiden aikaa.

Palvelujen heikentymisestä kärsii asiakas

Hallitus suunnittelee apteekkeihin isoja leikkauksia, jotka voivat johtaa lääkehuollon kriisiytymiseen, apteekkien konkursseihin ja farmaseuttisen työn alasajoon. Apteekkariliiton laskelmien mukaan pahimmillaan jopa yli 40 prosenttia apteekeista ajautuu konkurssiin, jos hallitusohjelman suunnitelmat toteutetaan sellaisenaan.

Leikkaukset johtaisivat apteekeissa sopeutustoimiin, jotka kohdistuisivat pääosin henkilöstökuluihin, sillä ne muodostavat liki 60 prosenttia apteekin kuluista. Säästöt johtaisivat farmaseuttisen työn alasajoon ja muun muassa palvelun heikentymiseen ja aukioloaikojen supistuksiin.

Neuvonta ja lääkehoidon onnistumista tukevat palvelut keventävät merkittävästi muun terveydenhuollon kuormitusta.

Tämä tarkoittaisi käytännössä, että apteekit pienillä ja syrjäisemmillä paikkakunnilla joutuisivat ahtaalle ja jopa lopettamaan toimintansa toimintaedellytysten heikentyessä. Moni asiakas jäisi jatkossa ilman lähiapteekkiaan eli joutuisi lääkehuollon suhteen eriarvoiseen asemaan toisiin verrattuna.

– Meillä ei ole varaa ajaa apteekkitoimintaa ja maankattavaa apteekkien lähipalveluverkostoa alas, varsinkin nyt kun perusterveydenhuoltomme on yhä pahenevassa kriisissä. Seuraukset yksilöille ja muulle terveydenhuollolle olisivat arvaamattomat, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen liiton tiedotteessa.

Taksit katosivat kyliltä, seuraavaksi apteekit?

Myös Suomen Farmasialiiton mukaan apteekkeihin mahdollisesti kohdistuvat leikkaukset vaarantavat apteekkien roolin lähipalveluna. Jos apteekkien taloudellisia resursseja leikataan entisestään, voi koko sosiaali- ja terveysalaa palveleva apteekeissa annettava farmaseuttinen neuvonta ja ohjaus olla vaarassa.

– Jos farmaseuttisen henkilökunnan mahdollisuuksia toteuttaa päätehtäväänsä, lääkeneuvontaa ja lääkehoidon ohjausta, heikennetään, lisää tämä entisestään kuormittuneen julkisen terveydenhuollon taakkaa. Farmaseutit ja proviisorit vastaavat apteekeissa toistuvasti kysymyksiin, jotka muutoin ohjautuisivat muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon, painottaa puheenjohtaja Maija Pirttijärvi liiton tiedotteessa.

Apteekkariliitossa ymmärretään hallituksen tarve etsiä säästöjä. Sen mukaan ennakoituja suurempia säästöjä syntyy jo ilman uusia leikkauspäätöksiä, kun biologisten lääkkeiden apteekkivaihto laajenee ja uusien verenohennuslääkkeiden patentit raukeavat.

Leikkauksissa ja muutenkin apteekkijärjestelmän kokonaisuudistuksessa on huolehdittava, ettei käy kuten taksiuudistuksessa. Pienillä paikkakunnilla ei takseista enää näy edes perävaloja. Vaarana on, että seuraavaksi valot sammuvat apteekissa. Se tietäisi isoja heikennyksiä alueen lääkehuoltoon sekä asiakkaiden lääke- ja lääkitysturvallisuuteen.

Lähde: Apteekkariliitto