”Autamme asiakkaita niin pitkälle kuin pystymme”
Helsinkiläisen Brahen Apteekin apteekkari Kirsi Kettunen kantaa asiakkaiden puolesta huolta terveydenhuollon kriisistä ja apteekkien mahdollisesti kapenevista resursseista.
– Onneksi nainen saa muuttaa mieltään, naurahtaa Brahen Apteekin apteekkari Kirsi Kettunen iloisesti. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten työ apteekkarina ei kiinnostanut häntä vähääkään. Hänen paikkansa oli tiukasti lääketeollisuudessa.
Monet farmasian ammattilaiset päätyvät alalle lähipiirinsä jalanjäljissä; apteekkarius kulkee usein suvussa. Virroilla Pohjois-Pirkanmaalla varttunut Kettunen seurasi sivusta setänsä uraa lääketeollisuudessa ja innostui siitä itsekin. Hän pohti, alkaako lukea kauppatieteitä vai farmasiaa. Jälkimmäinen vei voiton.
Kettunen valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 ja suuntasi suoraan lääketeollisuuteen. Hän aloitti lääke-edustajana ja eteni muutaman vuoden kuluttua tuotepäälliköksi.
– Kun lapset olivat pieniä, halusin vähentää reissaamista ja hakeuduin Lääketietokeskukseen töihin. Toimin ensin tiedottajana ja sitten Pharmaca Fennican päätoimittajana, Kettunen kertoo.
Lääketietokeskus tunnetaan nykyisin nimellä Pharmaca. Se on lääketeollisuuden omistama yritys, joka muun muassa tuottaa lääketietoa, konsultoi ja kouluttaa terveydenhuollon henkilöstöä. Pharmaca Fennica on Pharmacan julkaisema lääketietokanta lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen oikeutetuille terveydenhuollon ammattilaisille.
Kahdeksan vuoden kuluttua Kettunen palasi lääketeollisuuteen ja aloitti työt psykiatristen sairauksien lääkkeiden farmaseuttisena asiantuntijana. Myöhemmin hän perusti oman yrityksen, jonka kautta teki asiantuntijan, tuotepäällikön ja konsultin töitä lääketeollisuuteen. Välillä hän keikkaili proviisorina apteekeissa.
Sittenkin apteekkiin
– Kun olin työskennellyt lääketeollisuudessa yli 20 vuotta, alkoi tuntua, että kaikki on nähty. Ajatus omasta apteekista ja itsenäisestä työstä alkoi tuntua hauskalta, Kettunen muistelee.
Jotta proviisori voi saada apteekkiluvan, hänellä täytyy olla riittävästi apteekkikokemusta. Kettunen hankki sitä lähes kolmen vuoden ajan Kontulan Apteekissa johtavana proviisorina, kunnes kuin sai oman apteekin alkuvuodesta 2020.
Aikoinaan Alppilassa sijainnut apteekki oli silloin vielä Alppilan Apteekki, mutta Kettunen nimesi sen uudelleen Brahen Apteekiksi.
”Yhteiskunnan päättäjät eivät täysin ymmärrä, kuinka laajaa tukemme on ja kuinka paljon teemme töitä.”
– Osoitteemme Helsinginkatu 24 on Kalliota ja lähellä Brahen urheilukenttää, joten uusi nimi kuvaa meitä paremmin. Kallio on nykyisin suosittu – suorastaan trendikäs – alue etenkin nuorten aikuisten keskuudessa, mikä näkyy meidän asiakaskunnassamme. Emme juurikaan myy lastenvalmisteita mutta ehkäisy- ja jälkiehkäisytuotteita sitä enemmän.
Tavanomaisten apteekkipalveluiden lisäksi Brahen Apteekki tarjoaa annosjakelupalvelua ja lääkityksen kokonaisarviointia.
Apteekissa työskentelee apteekkarin lisäksi proviisori, kolme farmaseuttia ja kaksi teknistä työntekijää sekä muutamia tuntityöläisiä, joiden kaikkien työpanosta Kettunen suuresti arvostaa. Porukan hyvä yhteishenki heijastuu työssä jaksamiseen ja asiakaspalveluun.
Apteekkarin tapaa päivittäin toimittamasta reseptejä asiakkaille.
– Asiakaspalvelu on työn suola, sillä kaikki asiakkaat ovat erilaisia, mikä tuo vaihtelua työhön. Viihdyn apteekkityössä paremmin kuin osasin ajatellakaan. Nautin siitä, että saan päättää, miten asiat täällä tehdään, sekä luoda omannäköistä palvelukulttuuria. Voin kehittää myymälää ja liiketoimintaa haluamaani suuntaan. Tietenkään apteekissa ei voi vapaasti hullutella, koska toimimme tiukan lainsäädännön puitteissa.
Apteekkari on pikkuhiljaa remontoinut apteekin tiloja; viime syksynä myymälän puoli sai uuden ilmeen. Tämän vuoden puolella on suunnitelmissa avata verkkokauppa. Muitakin kehitysideoita on pohdinnassa.
Huoli terveydenhuollon asiakkaista kasvaa
Kettunen näkee apteekin arjessa terveydenhuollon kriisin ja on huolissaan etenkin digitaidottomista vanhuksista.
– Kun he eivät saa yhteyttä muualle terveydenhuoltoon, he tulevat yhä useammin hakemaan apua apteekista. Välillä täällä saa toimia sosiaaliohjaajana lääkeneuvonnan ja -myynnin lisäksi. Jos nykyistä apteekkijärjestelmää muutetaan paljon ja apteekkien resursseja kavennetaan, minne nämä ihmiset sitten menevät?
Yhteiskunnan päättäjät eivät täysin ymmärrä, kuinka laajaa tukemme on ja kuinka paljon teemme töitä. Olemme koulutettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja tietysti autamme asiakkaita niin pitkälle kuin pystymme.
”Panostamme empaattiseen, iloiseen ja asiakasta huomioivaan palveluun.”
Apteekkari kertoo lähes joka päivä kohtaavansa jonkun asiakkaan, jolle ei myy mitään vaan keskustelee ja suosittelee esimerkiksi kääntymistä lääkärin puoleen. Neuvonta on asiakkaalle täysin ilmaista.
Myös reseptitiskillä jokaiselle on aikaa keskusteluun. Kaikki saavat hoitaa asiansa rauhassa, vaikka olisi jonoa.
– Haluan, että ihmiset kokevat tulevansa kohdatuiksi ja että heidän huolensa kuullaan, jos heillä sellaisia on. Panostamme empaattiseen, iloiseen ja asiakasta huomioivaan palveluun.
Kaksinkertainen mielensämuuttaja
Toisessakin asiassa Kirsi Kettunen on muuttanut mieltään. Ennen tyhmältä tuntunut äänikirjojen kuuntelu muuttui kivaksi, kun hän tajusi, että samalla voi liikkua tai tehdä kotitöitä. Kettusen tapaa usein kotikerrostalonsa kuntosalilta treenaamasta kuulokkeet korvillaan. Dekkarit tai historialliset romaanit vievät ajatukset pois päivätyöstä.
– Olen myös suuri hyötyliikunnan kannattaja. Huhtikuusta marraskuulle pyöräilen työmatkat noin viisi kilometriä suuntaansa. Pyöräily laskee stressikerrointa ja samalla saa päivän liikunta-annoksen. Kesäharrastuksiini kuuluu myös golf.
Työpäivän jälkeen Kirsi Kettunen suuntaa usein kuntosalille, jossa voi hyvin yhdistää treenaamisen ja äänikirjojen kuuntelun.