Apteekkipalveluiden tulevaisuus huolettaa

Suomessa toimii yli 800 apteekkia – vähintään yksi lähes jokaisessa kunnassa. Yhä useammassa taajamassa apteekki on ainoa jäljelle jäänyt terveydenhuollon lähipalvelu.

– Kun terveysasemia suljetaan ja etenkin syrjäseuduilla on vaikeaa päästä lääkäriin tai hoitajalle, apteekkiin voi kävellä suoraan tapaamaan terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekista löytyy apu moniin terveyteen ja lääkkeisiin liittyviin pulmiin. Jos sitä ei löydy, ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Suomalainen ammattiapteekki on osaamisellaan, palveluillaan ja laajalla kattavuudellaan maailman paras, sanoo vuodenvaihteessa Apteekkariliiton puheenjohtajana aloittanut Risto Holma.

Helsingissä Lauttiksen Apteekin apteekkarina työskentelevä Holma kuvaa lääkkeitä energian ja veden kaltaisiksi välttämättömyyshyödykkeiksi, joiden saatavuus läheltä on hyvinvointivaltiossa varmistettava kaikille.

Se onnistuu jatkossa vain, jos maankattavan apteekkiverkoston toimintaedellytykset säilyvät. Nyt ne ovat useissa apteekeissa vaarantuneet.

Suomalainen ammattiapteekki on osaamisellaan, palveluillaan ja laajalla kattavuudellaan maailman paras.

Etenkin pienten apteekkien talous on heikentynyt 2000-luvulla apteekkialaan kohdistuneiden leikkausten vuoksi; moni sinnittelee olemassaolostaan. Samaan aikaan apteekkien määrä on kasvanut, kilpailu on kiristynyt ja reseptilääkkeistä apteekeille jäävä osuus on pienentynyt merkittävästi. Itsehoitolääkkeillä on aiempaa suurempi merkitys apteekkien taloudelle ja laajan apteekkiverkoston säilymiselle.

Apteekkariliiton laskelmien mukaan joka neljättä apteekkia uhkaa konkurssi, jos ensi vuoden lääkesäästöt toteutetaan harkitsemattomasti. Joka kolmannessa apteekissa apteekkari ansaitsee niissä vähemmän yrittäjänä kuin proviisorina toisen palveluksessa. Kun kannuste yrittäjyyteen häviää, yhä harvempi proviisori lähtee yrittäjäksi pieneen apteekkiin, jolloin pienet maaseutukunnat ja lähiöt voivat jäädä ilman apteekkipalveluita.

Apteekkiuudistusta katsottava kokonaisuutena

Nykyinen hallitusohjelma sisältää enemmän apteekkialaan liittyviä kirjauksia kuin mikään aiempi. Uudistusehdotukset ovat valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä ja etenemässä eduskuntaan, osa ehkä jo syksyllä.

– Apteekkitalous pitää nähdä kokonaisuutena. Aiemmin on tehty yksittäisiä pistemäisiä säästöjä ja leikkauksia, jotka ovat nyt kasaantuneet ja ajaneet osan apteekeista kriisitilaan, Holma toteaa.

Apteekkitalouden kokonaisuudistukseen tulisi sisällyttää esimerkiksi apteekkiveron muuttaminen myyntikateperusteiseksi nykyisen liikevaihtoperusteisen sijaan. Ei mitään muutakaan alaa veroteta liikevaihdon mukaan.

Uudistusten tavoitteena on myös sujuvoittaa apteekkityötä antamalla farmaseuteille oikeus vaihtaa lääkärin määräämä lääkemuoto toiseen. Jos esimerkiksi silmätippoja ei ole saatavilla pullossa, apteekki voisi vaihtaa tilalle samoja tippoja pipeteissä ilman luvan pyytämistä lääkäriltä. Aikaa säästyy kaikilta.

Vastuu oman alueen lääkehuollosta

Holma kokee itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisen päivittäistavarakauppaan ongelmallisena paitsi apteekkien talouden myös asiakkaiden kannalta.

– Apteekeilla on ollut yksinoikeus myydä lääkkeitä Suomessa. Kyse on yhteiskuntasopimuksesta, jonka mukaan apteekki vastaa alueensa lääkehuollosta ja täyttää siinä viranomaisen asettamat velvoitteet. Jos itsehoitolääkkeiden myynti laajenee apteekkien ulkopuolelle, moni apteekki voi joutua sulkemaan ovensa, koska itsehoitolääkkeiden myynti on kannattavampaa kuin reseptilääkkeiden myynti. Asiakasta ei paljon lämmitä, jos kyläkaupasta saa lääkevoidetta mutta reseptilääkkeen, kuten insuliinin, joutuu hakemaan sadan kilometrin päästä.

Asiakasta ei paljon lämmitä, jos kyläkaupasta saa lääkevoidetta mutta reseptilääkkeen, kuten insuliinin, joutuu hakemaan sadan kilometrin päästä.

Kyse on Holman mukaan myös huoltovarmuudesta näinä epävakaina aikoina. Jos julkinen terveydenhuolto kaatuu, yksityiset terveyspalvelut pystyvät sitä paikkaamaan. Jos apteekkien lääkehuolto ajetaan alas, varajärjestelmää ei ole.

– Esimerkiksi hoivakotien lääkehuolto on miltei täysin avoapteekkien varassa. Niillä on annosjakelupalvelun piirissä pitkälti yli 100 000 kotihoidon ja hoivakotien asiakasta. Jos apteekkiverkosto rapautuu, hoiva on saman tien kriisissä, kun hoitajat joutuvat vastaamaan myös lääkehuollosta. Ei heitä siellä tällä hetkelläkään ole ylimääräisiä.

Paljon annettavaa sotelle

Hyvinvointialueet kärvistelevät rahapulassa. Miten apteekit voisivat keventää niiden kuormitusta?

– Apteekit voivat tuottaa paljonkin palveluita sotelle, koska verkosto on laaja ja siellä työskentelee terveydenhuollon ammattilaisia. Apteekeissa on yli 60 miljoonaa asiakaskäyntiä vuodessa eli enemmän kuin missään muussa terveydenhuollossa. Kohtaamme asiakkaita niin usein ja niin paljon, että meillä on erittäin hyvä pohja kaikenlaiselle sote-yhteistyölle, Holma vastaa ja nostaa esimerkeiksi rokottamisen ja lääkitysten tarkistamisen apteekissa.

Jo nyt monissa apteekeissa on terveyspisteitä, joissa sairaanhoitajat rokottavat asiakkaita. Myös farmaseutit ovat saamassa siihen oikeuden.

Holma kertoo, että isoin yhteistyötä hidastava asia on raha.

– Apteekeilta halutaan paljon ja ideoita riittää, mutta samaan aikaan niiltä leikataan voimakkaasti ja toimintaympäristö muuttuu. Emme voi tuottaa palveluita ilmaiseksi, vaan jonkun pitää maksaa niistä.

Risto Holma pitää huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan muun muassa pelaamalla tennistä muutaman kerran viikossa.