Apteekkien innovaatiot — parempaa palvelua ja uutta tekniikkaa
Apteekkien arjessa moni asia on muuttunut kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. Osa uudistuksista näkyy asiakkaille päivittäin, osa vaikuttaa taustalla erityisesti lääkitysturvallisuuteen.
Apteekin perustehtävään kuuluu lääkitysturvallisuudesta eli lääkehoidon kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen osana terveydenhuoltoa. Teknologian kehittyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio ovat tuoneet apteekkeihin uusia innovaatioita, jotka parantavat sekä apteekin palveluita että lääkitysturvallisuutta.
Yksi suurimmista uudistuksista oli 2010-luvulla toteutettu sähköisen reseptin käyttöönotto. Vuoden 2017 alusta alkaen kaikki lääkemääräykset on pitänyt tehdä sähköisesti. Uudistuksen myötä apteekkien on ollut mahdollista nähdä kerralla kaikki asiakkaan lääkemääräykset. Lääkkeiden mahdollisiin yhteisvaikutuksiin on helppo tarttua, eikä lääkäreiden käsiala aiheuta väärinkäsityksiä lääkemääräyksissä.
Vuonna 2019 apteekeissa otettiin käyttöön myös lääkevarmennejärjestelmä. Se varmistaa lääkepakkauksen aitouden ja tunnistaa myös mahdolliset keräilyrobotin tekemät virheet Kun farmaseutti skannaa pakkauksen, järjestelmä tarkistaa, että kyseessä on asiakkaalle määrätty lääke.
Muita apteekkialan uudistuksia ovat esimerkiksi lääkerobotit, jotka huolehtivat lääkevarastojen järjetyksestä, nopeuttavat lääkkeiden keräilyä ja vapauttavat farmaseuttien aikaa asiakkaiden neuvontaan. Verkkoapteekit, etäneuvonta ja kotiinkuljetukset helpottavat asiakkaiden arkea silloin, kun apteekkiin lähteminen on esimerkiksi akuutin sairastumisen takia vaikeaa.
Lääkehoidon arvioinnit ja koneellinen annosjakelu ovat parantaneet erityisesti ikäihmisten lääkehoidon turvallisuutta 2000-luvulla. Seuraava koko apteekkialaan vaikuttava merkittävä uudistus on Kanta-lääkityslistan käyttöönotto. Sen tavoitteena on, että lääkitys näkyy samassa muodossa ja ajantasaisena sekä ammattilaiselle apteekissa että asiakkaalle OmaKannassa. Uudistusta odotetaan vuodelle 2027.
Lääkeautomaatit parantavat kotihoidon lääkitysturvallisuutta
Kotona käytettävät lääkeautomaatit ovat jo arkipäivää monen hyvinvointialueen kotihoidon asiakkailla. Kotihoidon työntekijä täyttää automaattiin apteekin toimittamat koneellisen annosjakelupalvelun lääkepussit, jotka automaatti sitten annostelee asiakkaalle oikeaan aikaan.
Automaatti ilmoittaa, kun on lääkkeenoton aika ja ohjaa asiakasta ääniopasteiden avulla ottamaan automaatin annosteleman lääkepussin. Jos lääkkeet jäävät ottamatta, automaatti lähettää viestin kotihoidolle ja siirtää pussin lukittuun lääkesäiliöön.
Pirkanmaan hyvinvointialueella lääkeautomaatti on käytössä jo lähes tuhannella kotihoidon asiakkaalla. Lääkeautomaatit vakiintuivat osaksi koko alueen kotihoidon palveluja hyvinvointialuemuutoksen jälkeen.
Pirhan kehittämissuunnittelija Liisa Tuomi kertoo, että automaatti otetaan käyttöön kotihoidon asiakkaalle yksilöllisen arvioinnin perusteella, jos sen katsotaan olevan asiakkaalle soveltuva.
Liisa Tuomi (Kuva: Mari Pentinniemi)
– Parhaimmillaan lääkeautomaatti lisää lääkitysturvallisuutta. Se esimerkiksi estää virheellisen lääkkeenoton. Automaatin avulla asiakkaamme voi ottaa lääkkeet itsenäisesti, eikä hänen tarvitse odottaa hoitajan käyntiä. Arkeaan voi rytmittää omien tottumusten ja tarpeiden mukaan, Tuomi kertoo.
Lääkeautomaatti parantaa monen kotihoidon asiakkaan mahdollisuuksia asua itsenäisesti ja tuo arkeen säännöllisyyttä ja turvallisuutta. Asiakkaat ovat Tuomen mukaan iloinneet siitä, ettei lääkkeenotto pääse unohtumaan, kun laite muistuttaa.
– Automaatit ovat myös muuttaneet merkittävästi kotihoidon työntekijöiden arkea. Työ on sujuvoitunut, suunnittelu helpottunut ja kiirehuiput tasoittuneet, kun hoitajan ei enää tarvitse olla samanaikaisesti useassa paikassa esimerkiksi aamun lääkkeenottoaikoina. Automaatit annostelevat asiakkaillemme päivittäin keskimäärin 2600 annosjakelupussia. Asiakkaan luona jää nykyisin enemmän aikaa hoitotyöhön ja asiakkaan kohtaamiseen, Tuomi kertoo.
AI-MedRiskTool pyrkii tunnistamaan lääkitysriskit ennen haittatapahtumaa
Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään parhaillaan tekoälyavusteista lääkitysriskityökalua. Sen tavoitteena on tunnistaa potilaita, joiden lääkitykseen voi liittyä kohonnut riski esimerkiksi kaatumiseen, sisäiseen verenvuotoon tai äkilliseen sekavuuteen. AI-MedRiskTool on tarkoitus ottaa käyttöön hyvinvointialueen päivystyksessä tutkimus- ja kehitystyön myöhemmissä vaiheissa.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekin tutkimuspäällikkö, farmasian tohtori Jonna-Carita Kanninen tutki jo väitöskirjassaan iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamista. Lääkitykseen liittyvien haittatapahtumien arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Tutkimusten mukaan jopa noin joka neljäs iäkkään henkilön päivystyskäynti liittyy lääkitykseen, ja merkittävä osa näistä tilanteista olisi ehkäistävissä.
Jonna-Carita Kanninen (Kuva: Matias Honkamaa)
– Olemme nähneet myös käytännön työssä, kuinka vaikeaa lääkityksiin liittyvien riskien tunnistaminen voi olla, jos tieto on hajallaan useissa eri järjestelmissä. Halusimme selvittää, voisiko tekoäly auttaa kokoamaan tätä tietoa yhteen ja auttaa tunnistamaan potilaita, joilla voi olla kohonnut riski lääkitykseen liittyvään haittatapahtumaan, Kanninen kertoo.
Tunnistamisen tueksi Kanninen tutkimusryhmineen kehittää tekoälyä hyödyntäviä ennustemalleja, jotka hyödyntävät potilaan lääkitys-, laboratorio- ja terveystietoja.
– Tekoäly ei korvaa ammattilaista, eikä tee hoitopäätöksiä. Sen tehtävänä on auttaa tunnistamaan sellaisia riskitekijöitä, jotka voivat kiireisessä päivystystyössä muuten jäädä huomaamatta.
Lääkitysriskityökalun tavoitteena on siis tunnistaa lääkitykseen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin, ennen kuin ne johtavat päivystyskäyntiin, sairaalahoitoon tai vakavaan haittatapahtumaan.
Tulevaisuudessa vastaavanlaisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää päivystyksen lisäksi myös perusterveydenhuollossa, kotihoidossa ja avohuollon apteekeissa osana lääkehoidon arviointia ja lääkitysturvallisuuden ennakoivaa kehittämistä.
AIMedRiskTool-työkalua on kehitetty yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston, DigiFinlandin, Sitran, kliinisten ammattilaisten sekä teknologiakumppaneiden kanssa.
Lääketulostimella voi valmistaa yksilöllisiä lääkkeitä
HUS Apteekissa otetaan vuoden 2026 aikana käyttöön Suomen ensimmäinen sairaala-apteekkien 3D-lääketulostin. Tällä hetkellä apteekeissa valmistetaan vain vähän lääkkeitä itse ja valtaosa lääkkeistä hankitaan valmiina lääketukkukaupoista. Sairaala-apteekeissa lääkevalmistus on laajamittaisempaa.
– Sairaala-apteekeissa valmistetaan lääkkeitä, jos potilaan tarvitsemaa lääkevalmistetta ei ole kaupallisesti saatavilla. Työ on erityisosaamista vaativaa käsityötä. Tarvetta on esimerkiksi lasten lääkkeille, koska kaupallisissa lääkkeissä ei aina ole riittävän pieniä lääkeannoksia, kertoo HUS Apteekin proviisori, farmasian tohtori Maria Rautamo.
Maria Rautamo (Kuva: Seija Rajander / HUS)
3D-tulostustekniikan käyttöä lääkkeiden valmistamiseen on tutkittu jo vuosien ajan. Tekniikan toivotaan lisäävän paikallista lääketuotantoa ja parantavan huoltovarmuutta. Myös Rautamo on tutkinut lääketulostustekniikkaa omassa väitöskirjassaan jo vuodesta 2016 lähtien.
Lääketulostamisen etuna on, että valmistusprosessi on standardoitu ja automatisoitu. Laitteessa on myös sisäänrakennettu vaaka, joka punnitsee jokaisen valmistetun lääkkeen.
Lääkevarmennejärjestelmä varmistaa lääkepakkauksen aitouden ja tunnistaa myös mahdolliset lääkkeen keräilyssä tapahtuneet virheet.
– Laitteen käyttö vaatii ihmisen valvontaa ja ohjausta, mutta tekniikka parantaa työergonomiaa, kun lääkkeiden valmistamisen kuormittavat työasennot vähenevät, Rautamo kertoo.
3D-tulostimen avulla voidaan tulevaisuudessa valmistaa yksilöllisiä lääkevalmisteita erityisiin tarpeisiin kuten lapsille, iäkkäille ja henkilöille, joiden on vaikea niellä lääkkeitä. Tarjoamalla erilaisia lääkevaihtoehtoja voidaan Rautamon mukaan vaikuttaa myös hoitomyöntyvyyteen.
3D-lääketulostimen käyttöönotto on HUSissa nyt testausvaiheessa, eikä lääkkeitä ole vielä valmistettu potilaille.
– Tavoitteenamme on aloittaa lääkkeiden valmistus lapsipotilaille loppuvuoden 2026 aikana. Vuoden päästä olemme viisaampia sen suhteen, millaisia hyötyjä tulostustekniikka käytännössä tuo, Rautamo kertoo.
Taustahaastateltavana artikkelissa: Tiina Koskenkorva, asiantuntijaproviisori (lääkitysturvallisuus), Suomen Apteekkariliitto