Apteekki neuvoo, kun tarvitset itsehoitoa
Apteekin henkilökunta auttaa sinua valitsemaan oikean itsehoitolääkkeen ja varmistaa, että osaat käyttää sitä oikein ja turvallisesti. Jos itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautetaan ruokakauppoihin, lääkkeiden turha käyttö ja haittavaikutukset voivat lisääntyä.
Kurkku on kipeä, ylävatsalla polttelee tai ihottuma vaivaa. Suuntaan apteekkiin, jossa farmaseutti tai proviisori auttaa minua valitsemaan vaivaani sopivan itsehoitolääkkeen. Samalla hän neuvoo, miten lääkettä käytetään oikein ja turvallisesti.
– Apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan antama lääkeneuvonta on tärkeä keino ehkäistä itsehoitolääkkeiden virheellistä käyttöä, toteaa kliinisen farmasian dosentti Raisa Laaksonen Helsingin yliopistosta.
Virheellinen käyttö tarkoittaa esimerkiksi, että lääkettä käytetään liian pienellä tai suurella annoksella, liian pitkään tai liian lyhyen aikaa. Seurauksena voi olla, että lääke ei auta oireisiin tai siitä tulee haittavaikutuksia. Pitkittynyt käyttö voi myös peittää vakavamman sairauden oireita, jolloin oikea diagnoosi ja hoito viivästyy.
Ilman apteekin neuvoja saattaisin valita aivan väärän lääkkeen oireideni hoitoon. Kun kerron farmaseutille tai proviisorille terveydestäni, oireistani ja muusta lääkehoidosta, hän osaa suositella itsehoitolääkettä, joka sopii juuri minulle.
Joskus lääkettä ei tarvita lainkaan, vaan asiakkaalle neuvotaan muita konsteja oireiden lievittämiseen. Toisinaan apteekissa saatetaan myös todeta, että asiakkaan tulisi hakeutua lääkäriin eikä jatkaa itsehoitoa.
– Apteekin tarkoituksena ei ole edistää lääkkeiden myyntiä, vaan keskustella asiakkaan kanssa hänen todellisista tarpeistaan ja kartoittaa, onko lääkkeelle tarvetta vai ei, Laaksonen korostaa.
Ruokakaupat eivät anna lääkeneuvontaa
Viime aikoina on keskusteltu siitä, voisiko joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä vapauttaa apteekkien ulkopuolelle, kuten ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille.
Raisa Laaksonen ei kannata ideaa, sillä vain farmaseutit ja proviisorit voivat antaa lääkeneuvontaa.
– Lääkkeet eivät ole samanlainen tuote kuin vaikkapa maito, jota ostetaan kaupan hyllyltä. Kaikilla lääkkeillä on toivotut vaikutukset, mutta myös mahdolliset haittavaikutukset.
Jos itsehoitolääkkeitä myytäisiin joka kaupan ja kioskin hyllyssä, se voisi lisätä turhaa lääkkeiden käyttöä. Tästä koituisi kustannuksia paitsi asiakkaille, myös yhteiskunnalle, kun sairauksien toteaminen voisi viivästyä ja lääkehaittojen määrä lisääntyä.
Usein itsehoitolääkkeiden aiheuttamat haitat ovat lieviä, mutta joskus ne vaativat jopa sairaalahoitoa. Esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin ja ilman reseptiä myytävän tulehduskipulääkkeen yhteiskäyttö voi pahimmillaan aiheuttaa vaarallisen mahalaukun tai suoliston verenvuodon.
Ilman neuvontaa asiakas saattaisi myös vahingossa käyttää päällekkäin useita eri valmisteita, jotka sisältävät samoja vaikuttavia aineita. Silloin haittojen ja yliannoksen riski kasvaa.
Raisa Laaksonen muistuttaa, että itsehoitolääkkeet voivat olla virheellisesti tai väärin käytettyinä myös vaarallisia.
Nikotiinilääkkeiden myynti räjähti
Yksi itsehoitolääkkeiden ryhmä on jo nyt myynnissä kaupoissa ja kioskeissa, nimittäin nikotiinikorvausvalmisteet.
Apteekkariliiton tilastojen mukaan nikotiinilääkkeiden kulutus on 3,6-kertaistunut ja euromääräinen tukkumyynti 4,3-kertaistunut vuosina 2005–2021, kun niitä on voinut ostaa muualtakin kuin apteekeista. Tupakointi ei kuitenkaan ole vähentynyt samassa suhteessa.
– Nikotiinikorvausvalmisteet ovat esimerkki siitä, että itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen voi lisätä niiden turhaa käyttöä, Raisa Laaksonen sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti tammikuussa 2023 nikotiinilääkkeiden palauttamista takaisin apteekkimyyntiin asianmukaisen käytön ja neuvonnan varmistamiseksi.
Työryhmän raportissa todetaan, että nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin jatkuva kasvu erityisesti apteekkien ulkopuolella viittaa siihen, että valmisteita käytetään nykyisin enemmän muihin tarkoituksiin kuin tupakoinnin lopettamiseen.
Apteekki voi olla kylän ainoa terveyspalvelu
Myös farmasian tohtori, tutkimuspäällikkö Jonna-Carita Kanninen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta näkee, että itsehoitolääkkeitä tulisi myydä jatkossakin vain apteekeissa. Hänen mukaansa myynnin vapauttaminen voisi lisätä erityisesti iäkkäiden ihmisten lääkehaittoja.
Ikääntyneet ovat alttiimpia lääkkeiden haittavaikutuksille kuin nuoret aikuiset, ja lisäksi heillä on usein paljon lääkkeitä käytössään.
– Jos itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautetaan ruokakauppoihin, lääkehoidon kokonaisuutta on entistä vaikeampi hallita. Haittoja tulee, ja sitä kautta varmasti kustannuksia, Kanninen ennustaa.
Apteekit eivät ole vain lääkkeiden myyntipaikkoja, vaan asiakas saa sieltä asiantuntevia neuvoja oman terveytensä hoitoon. Apteekkiin tullaankin usein jonkin oireen kanssa kysymään, mikä lääke tai hoito vaivaan auttaisi, tai pitäisikö sen vuoksi hakeutua lääkäriin.
– Tämä tulee entisestään lisääntymään, kun terveysasemia suljetaan. Monelle pienelle paikkakunnalle ainoaksi terveyspalveluksi jää apteekki, Kanninen huomauttaa.
Farmasian tohtori Jonna-Carita Kanninen ennustaa, että myynnin vapauttaminen voisi lisätä erityisesti iäkkäiden ihmisten lääkehaittoja.
Ruotsissa ehdotetaan tiukempaa sääntelyä
Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myyntiä vapautettiin vuosina 2008–2009 osittain apteekkien ulkopuolelle.
Parasetamolitablettien myynti siirrettiin kuitenkin jo vuonna 2015 takaisin apteekkiin. Syynä olivat parasetamolimyrkytykset, joiden määrä kasvoi Ruotsissa 40 prosenttia sen jälkeen, kun valmisteita alettiin myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa.
Ruotsin sosiaaliministeriön tuore selvitys ehdottaa tiukempaa sääntelyä itsehoitolääkkeiden myynnille. Myynnistä apteekkien ulkopuolella halutaan tehdä luvanvaraista, ja sen valvontaa halutaan lisätä.
Ruotsissa on viime aikoina raportoitu ongelmia itsehoitolääkkeiden myynnissä apteekkien ulkopuolella. Tarkastuksissa on todettu puutteita muun muassa lääkkeiden varastoinnissa ja säilytyksessä. Myynnissä on ollut myös vanhentuneita lääkkeitä.
Tammikuussa uutisoitiin selvityksestä, jonka mukaan itsehoitolääkkeet olisivat Ruotsissa selvästi halvempia kuin Suomessa. Apteekkariliiton mukaan hintaerot selittyvät pääosin sillä, että Ruotsissa apteekit saavat ottaa vastaan ostoalennuksia lääkeyrityksiltä ja siirtää niitä kuluttajahintoihin. Suomessa tukkuhintojen alennukset on lääkelaissa kielletty.
Lähde: Apteekkariliitto