Apteekkari vaihtoi Turusta Tampereelle
Harri Kanervan mielestä parasta apteekkityössä on löytää ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin.
Nyt tai ei koskaan. Näin tuumi Harri Kanerva muutama vuosi sitten, kun Tampereella sijaitsevan Haka-apteekin apteekkilupa tuli haettavaksi. Hän halusi kokea ja tehdä vielä jotain uutta toimittuaan apteekkarina Turussa Pyhän Henrikin apteekissa lähes 20 vuotta.
Kanerva sai luvan ja aloitti Kalevan Prisman yhteydessä sijaitsevassa apteekissa huhtikuussa 2025.
Tampere oli tuttu vaimon kotikaupunkina, ja sieltä löytyi kavereita entuudestaan. Heitä kertyi vuonna 2016, kun Kanerva oli mukana Tampereen Team Rynkeby -hyväntekeväisyyspyöräilyjoukkueessa, joka pyöräilee joka kesä Pariisiin ja kerää rahaa vakavasti sairaille lapsille.
– Turkulaisena en koe täällä oloa outona. Päinvastoin olen viihtynyt oikein hyvin, hän viittaa kahden kaupungin ikiaikaiseen keskinäiseen naljailuun.
Muualle kuin apteekkiin
Kanerva syntyi Hämeenlinnassa, mutta apteekkari-isän työ vei perheen Pohjois-Pohjanmaalle Vihantiin ja Etelä-Pohjanmaalle Jurvaan. Lukion jälkeen nuori mies muutti Helsinkiin opiskelemaan proviisoriksi.
– Pääsin myös silloiseen Teknilliseen korkeakouluun lukemaan puunjalostustekniikkaa, mutta valitsin farmasian. Isoveljeni opiskeli alaa, joten se tuntui tutulta ja turvalliselta. Kun aloitin yliopistossa, tein päätöksen, että apteekkiin en mene töihin.
Vain harva ihminen ymmärtää apteekkijärjestelmän laajuutta. Jos se puretaan, hyvin suuri joukko suomalaisia menettää sen viimeisenkin terveydenhuoltopalvelun lähellään.
Valmistumisen ja armeijan jälkeen tuore proviisori aloitti vuonna 1992 työt lääkeyhtiö Orionin kliinisessä lääketutkimuksessa ja kirjoitti samalla farmakokinetiikan alan väitöskirjaa. Farmakokinetiikka tutkii lääkkeiden imeytymistä, jakautumista, hajoamista, erittymistä ja yhteisvaikutuksia elimistössä.
Kanerva työskenteli Orionilla yli kymmenen vuotta eri tehtävissä. Kun proviisorivaimo Anne Kanerva sai ensimmäisen apteekkilupansa, pariskunta perusti uuden apteekin Turkuun ja pyöritti sitä yhdessä. Samaan aikaan Harri Kanerva viimeisteli liikkeenjohdon MBA-opintojaan silloisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa.
– Edelleen minulla oli pyhä tarkoitus päätyä muualle kuin apteekkiin, hän naurahtaa.
Palvelua siellä, missä asiakkaat
Myös Kanervan edellinen apteekki toimi Prisman yhteydessä, eli kokemusta vastaavasta kauppapaikasta löytyy.
– Ennen vanhaan kaupunginosa-apteekit vetivät asiakkaita, mutta isojen kauppakeskittymien yleistymisen myötä apteekin pitää olla siellä, missä asiakkaatkin ovat, apteekkari tuumaa.
Haka-apteekissa työskentelee Kanervan lisäksi 25 farmasian ammattilaista. Se toimii opetusapteekkina, joten etenkin keväisin siellä harjoittelee alan opiskelijoita.
Haka-apteekki toimii opetusapteekkina, jossa alan opiskelijat harjoittelevat.
– Minulla on erittäin hyvä henkilökunta. He ovat osaavia; moni on ollut pitkään täällä tai alalla.
Taloon tullessaan Kanerva vaihtoi apteekkijärjestelmän, lisäsi kaksi itsepalvelukassaa maksamista nopeuttamaan ja uudisti yleisilmettä. Kosmetiikkapuoli on saamassa lisää hyllymetrejä ja entistä monipuolisemman tuotevalikoiman. Uutena tuotemerkkinä löytyy Exuviance-ihonhoitosarja, joka on ollut aiemmin saatavilla vain kauneushoitoloissa.
Apteekki omassa puhelimessa
Haka-apteekki tarjoaa asiakkaidensa käyttöön ainoana Tampereella Treet-puhelinsovelluksen, josta voi seurata omaa lääkehoitoaan. Sen kautta voi tilata kaikki apteekkituotteet – myös reseptilääkkeet – kotiin kuljetettuina jopa saman päivän aikana. Sovelluksesta löytyvät ajantasaiset lääkelistat, ja sen kautta saa neuvontaa. Haka-apteekki löytyy myös Woltista, jonka kautta voi tilata itsehoitolääkkeitä kotiin.
Harri Kanerva on ollut alusta alkaen mukana ideoimassa ja kehittämässä Treet-sovellusta, joka on käytössä noin sadassa suomalaisessa apteekissa.
– Haluan palvella asiakkaita niin monen kanavan kautta kuin mahdollista. Sovellus on otettu hyvin vastaan, sillä se helpottaa apteekkiasiointia.
Itsepalvelumittari hyvinvoinnin seurantaan
Toinen Haka-apteekin erikoispalveluista on Keito-terveysmittari. Se on itsepalveluna toimiva mittauslaite, jonka avulla voi seurata muun muassa verenpainetta, sykettä, painoa, kehonkoostumusta tai happisaturaatiota. Laitteen käyttöön voi tarvittaessa pyytää ohjeistusta henkilökunnalta. Siihen ei tarvitse ajanvarausta.
Jos asiakas ei tarvitse mitään, emme myy mitään.
Apteekkarin mukaan terveysmittarin hyöty perustuu toistettuihin mittauksiin ja seurantaan. Sopiva mittausväli on kahden neljän viikon välein.
Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin
Kanerva toivoo, että apteekki säilyy jatkossakin matalan kynnyksen terveydenhuollon palveluna.
– Vain harva ihminen ymmärtää apteekkijärjestelmän laajuutta. Jos se puretaan, hyvin suuri joukko suomalaisia menettää sen viimeisenkin terveydenhuoltopalvelun lähellään.
Omalla toiminnallaan apteekki säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja. Apteekkari viittaa riippumattomaan tutkimukseen, jonka mukaan apteekissa annettava itsehoitoneuvonta vähentää julkisen terveydenhuollon menoja noin 850 miljoonaa euroa vuodessa.
Meillä ei ole kytköksiä tukkuliikkeisiin eikä lääkefirmoihin; olemme aidosti asiakaslähtöisiä.
– Emme myöskään yritä myydä ihmisille mahdollisimman paljon tuotteita, vaan haemme heille ratkaisuja. Jos asiakas ei tarvitse mitään, emme myy mitään. Veikkaan, että se on yksi syy, miksi apteekkilaiset pärjäävät niin hyvin ammattikuntien luotettavuusgallupeissa. Meillä ei ole kytköksiä tukkuliikkeisiin eikä lääkefirmoihin; olemme aidosti asiakaslähtöisiä.
Vaarina olemiseen jää aikaa
Kanervan koti sijaitsee Turussa, jonne hän suuntaa viikonlopuiksi. Siellä apteekkari muuttuu vaariksi, joka rakentelee lastenlasten kanssa legoilla tai leikkii teekutsuja. Näin syksyllä miehen voi löytää myös pyöräilemästä, golfaamasta, linnustamasta tai hirvijahdista.
Keito-terveysmittaripisteellä voi mitata terveysarvoja ilman ajanvarausta. Laitetta testaa Leevi Kokkonen.