Skip to main content

Apteekit eivät ole kulu – ne ovat arjen turvaverkko

Apteekeista puhutaan kuin ne olisivat lääkekioskeja: halpaa buranaa, kallista reseptiä ja kate apteekkarin taskuun. Se on yhtä totta kuin väite, että koulu olisi vain liitutaulu ja pulpettirivi.

Apteekki on monelle se terveyspalvelu, joka on oikeasti lähellä. Sinne ei tarvita ajanvarausta. Jonotus kestää minuutteja, ei kuukausia. Kun kysyy neuvoa, vastassa on farmasian ammattilainen – ei nettibotti. Siksi suomalaisten luottamus apteekkiin on vahvaa ja ansaittua.

Faktatkin puhuvat puolestaan. Tutkimuksen mukaan apteekkien lääkeneuvonta säästää Suomelta lähes 900 miljoonaa euroa vuodessa. Mieti: yksi neuvo voi estää päivystyskäynnin. Yksi tarkistettu resepti voi ehkäistä vaarallisen virheen. Yksi ohjaus itsehoidossa voi säästää lääkärin ajan sitä enemmän tarvitsevalle. Edullinen ja tehokas yhteiskunnalle, inhimillinen asiakkaalle – harvinainen yhdistelmä sotessa.

Silti samaan aikaan apteekkiverkostoa horjutetaan. Sääntöjä puretaan, kauppaa vapautetaan. Vaikka verkostoa romutetaan, ihmiset eivät lakkaa sairastamasta – he vain siirtyvät kalliimpaan päähän. Lasku kilahtaa päivystykseen, erikoissairaanhoitoon ja lopulta veronmaksajalle.

Vanha viisaus pätee: älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki.

On suorastaan tragikoomista, että hallitus lupaa helpottaa hoitoon pääsyä, mutta heikentää juuri sitä osaa terveydenhuollosta, joka toimii. Vanha viisaus pätee: älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki.

Tekoäly ja digitalisaatio voivat olla hyviä apureita, mutta ne eivät korvaa ihmisen kohtaamista ja varmuutta siitä, että lääkitys on turvallinen. Siksi meidän ei pitäisi kysyä, voimmeko hyödyntää apteekkeja, vaan miksi emme hyödynnä niitä enemmän jo nyt.

Apteekkijärjestelmä ei ole ongelma. Se on ratkaisu. Arjen turvaverkko, jota ei pidä päästää repeämään.

sq auvinen syvatty

Timo Auvinen
apteekkari, eMBA
Vihti