2000-luvun apteekki elää muutoksissa mukana
Lääkevaihto, viitehinnat, annosjakelu, verkkokauppa ja vaikka mitä muuta. Kahden viime vuosikymmenen aikana lääkehuolto on uudistunut yhteiskunnan ja asiakastarpeiden muuttuessa. Moni uudistus alentaa lääkekustannuksia.
Vuonna 2003 alkanut lääkevaihto eli geneerinen substituutio apteekissa on nykyisin arkipäivää. Lääkehoito tulee edullisemmaksi, kun apteekki vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen halvempaan vaihtokelpoiseen rinnakkaisvalmisteeseen.
Lääkevaihto tuo säästöä niin asiakkaalle kuin yhteiskunnalle, jonka lääkekorvausmenot kasvavat jatkuvasti.
– Lääkevaihdon alkuvuosina asiakas sai korvauksen valitsemastaan lääkkeestä, oli se sitten kalliimpi tai edullisempi. Vaihtoja tehtiin vähän, koska siihen ei ollut taloudellista kannustetta. Siksi lääkevaihtoa täydentämään tuli vuonna 2009 viitehintajärjestelmä, jossa täyden korvauksen saa vain edullisimman lääkkeen hinnasta. Se on merkittävin uudistus, joka on hillinnyt lääkekustannusten nousua, selvittää Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.
Jo vuoteen 2018 mennessä apteekin tekemät lääkevaihdot olivat säästäneet yhteensä miljardi euroa. Apteekkivaihto lisää myös lääkevalmisteiden välistä hintakilpailua, ja sitä kautta laskee hintoja.
Lääkkeet maksavat saman verran kaikissa apteekeissa. Valtion lääketaksa määrittelee hinnat, joita apteekit noudattavat.
– Valtioneuvosto on 2010-luvulla leikannut useasti lääketaksoja, viimeksi vuoden 2023 alusta. Lääkekorvausmenojen hallintaan tarvitaan koko ajan uusia keinoja, koska väestö vanhenee, markkinoille tulee kalliimpia lääkkeitä, lääkkeitä käytetään enemmän ja sitä kautta korvausmenot kasvavat. Tavoitteena ei kuitenkaan voi olla mahdollisimman pienet lääkekorvausmenot, koska hoitamattomien sairauksien kustannukset ovat vielä suuremmat, Sandler toteaa.
Tulossa biologisten lääkkeiden ja inhalaattoreiden lääkevaihto
Näillä näkymin apteekin lääkevaihto laajenee biologisiin lääkkeisiin vuoden 2024 alussa. Se tähtää näiden kalliiden, mutta tehokkaiden lääkkeiden kustannusten parempaan hallintaan. Jos lakiesitys menee eduskunnassa läpi, apteekit voivat alkaa vaihtaa lääkärin määräämiä biologisia lääkkeitä edullisempiin biosimilaareihin, joilla on sama kliininen teho.
Inhaloitavat lääkkeet tulivat lääkevaihdon piiriin vuoden 2023 alusta lähtien. Kyse on astman ja keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävistä hengitettävistä lääkkeistä, joista on markkinoilla samaa lääkeainetta sisältävä edullisempi inhalaattori.
Annosjakelu parantaa potilasturvallisuutta
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu tuli apteekkien palveluvalikoimaan noin 20 vuotta sitten. Siinä apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet valmiiksi jaettuina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Annosjakelu sopii henkilöille, joilla on käytössään paljon lääkkeitä ja niitä otetaan useita kertoja vuorokaudessa.
– Suurin hyöty lääkkeen käyttäjän näkökulmasta on turvallisuus. Palveluun sisältyy lääkityksen tarkistus, jossa apteekki käy läpi annokset ja turvalliset lääkeyhdistelmät. Kun lääkkeet ovat pusseissa, käyttäjä todennäköisesti ottaa ne oikein ja oikeina ajankohtina, Sandler valottaa.
Annosjakelu pienentää lääkehävikkiä. Jos lääkitykseen tulee muutoksia, monen kuukauden lääkkeet eivät mene hukkaan. Se myös säästää lääkekuluja. Koneellisessa annosjakelussa hinta tablettia kohden on matala, koska annosjakelussa käytetään aina edullisimpia lääkkeitä.
Ennaltaehkäisevä neuvonta korostuu
Lääkeneuvonta kuuluu lain mukaan apteekin velvollisuuksiin, ja painotus on yhä enemmän ennaltaehkäisevässä neuvonnassa. Monesta apteekista löytyy suomalaisten kansansairauksiin, tupakasta vieroittautumisen ja liikuntaan erikoistuneita farmaseutteja.
– Sairauksien ennaltaehkäisy on aina parempi vaihtoehto niin asiakkaan kuin yhteiskunnalle siitä aiheutuvien kustannusten kannalta. Pyrimme apteekissa muistuttamaan asiakkaita esimerkiksi liikunnan merkityksestä ja muusta lääkkeettömästä hoidosta. Vaikka apteekin kate ja palkat maksetaan lääkemyynnistä, meidän tärkein tehtävämme on itse asiassa vähentää lääkkeiden tarvetta, painottaa Sandler.
Lisää sähköisiä palveluita
Lääkemääräykset muuttuivat sähköisiksi vuodesta 2010 eteenpäin, ja vuodesta 2017 kaikki reseptit ovat sähköisiä. Reseptit tallentuvat Kanta-palveluun asiakkaan itsensä ja lääkäreiden katsottavaksi.
Koronapandemia laittoi lisävauhtia apteekkipalveluiden digitalisaatioon ja etäpalveluiden kehittämiseen. Asiakkaita palvelee jo lähes 200 verkkoapteekkia, joista saa tilattua lääkkeet kotiin tai apteekin noutolokerikkoon.
Monet apteekit ovat ottaneet käyttöön myös chattipalveluja verkossa ja videoyhteyksiä mobiilisovellusten kautta. Niiden avulla asiakkaat voivat tilata lääkkeitä ja saada lääkeneuvontaa etänä. Palvelu vaatii verkkoapteekin tapaan asiakkaalta vahvan sähköisen tunnistautumisen.
– Apteekkia voi nykyisin lähestyä useita kanavaa pitkin, eikä välttämättä tarvitse lähteä kotoa mihinkään. Kun asiakkaiden tarpeet ja käyttäytyminen muuttuvat, myös apteekki muuttaa ja kehittää toimintaansa. Kaiken pohjana toimii fyysinen palvelu, jotta lääke akuutissa tilanteessa löytyy nopeasti ja läheltä. Sitä varten tarvitaan jatkossakin maankattava apteekkiverkosto, Sandler lisää.
Apteekit voivat tukea hyvinvointialueita monella tavalla
Noin 30 apteekissa on terveyspiste, jossa apteekin palkkaama sairaanhoitaja tekee pieniä hoitotoimenpiteitä, kuten rokotuksia, haavanhoitoa, verenpainemittauksia tai korvahuuhteluita. Palvelumallia voisi Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Charlotta Sandlerin mielestä integroida julkiseen terveydenhuoltoon.
– Jos paikkakunnalla ei ole sote-keskusta tai sinne on pitkä matka, hyvinvointialueet voisivat hyödyntää apteekkiverkostoa. Sote-keskuksen sairaanhoitaja voisi pitää vastaanottoa jonain tiettynä arkipäivänä paikallisen apteekin tiloissa, hän ehdottaa.
Useimmissa Euroopan maissa farmaseuteilla ja proviisoreilla on rokotusoikeus. Lain mukaan Suomessa rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai edellä mainittuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva.
Jos farmaseutit ja proviisorit saisivat lisäkoulutuksella rokotusoikeuden, apteekit voisivat tarjota influenssarokotteita ja keventää terveydenhuollon taakkaa. Palvelu voisi Sandlerin mukaan nostaa rokotuskattavuutta, estää vakavia tauteja ja sitä kautta vähentää jälkitauteja, joita joudutaan hoitamaan muualla terveydenhuollossa.
– Enemmistö kansalaisista kannattaa rokotusoikeutta, ja päättäjätkin ihmettelevät, miksei lakimuutosta ole jo tehty.
Lääkkeet kotiin automaattisesti tai ilmateitse?
Ovikello soi.
– Apteekista päivää! Tietojärjestelmämme ilmoitti, että Teillä alkavat verenpainelääkkeet olla lopussa. Tässä on uusi satsi.
Kyseinen esimerkki niin sanotusta on demand -palvelusta (engl. tarvittaessa) on kuvitteellinen, mutta voi tulevaisuudessa olla totta. Lääkkeet voisivat liikkua asiakkaan luokse silloin, kun niitä tarvitaan ilman erillistä tilausta.
Ehkä lääkkeet kuljettaa asiakkaalle drooni – nopeasti ilmateitse suorinta reittiä liikenneruuhkista välittämättä. Ensimmäiset kokeilut futuristiselta kuulostavista kuljetuksista teki helsinkiläinen Lauttiksen Apteekki kesällä 2021.
Tulossa sähköinen lääkityslista
THL ja Kela toteuttavat Reseptikeskukseen valtakunnallisen Kanta-lääkityslistan, josta tulee yhtenäinen ja yhteiskäyttöinen lista potilaan käytössä olevasta lääkityksestä.
Kansalaisten ja ammattilaisten on mahdollista ajantasaisesti seurata lääkitystä listan avulla. Se näkyy samanlaisena kaikille potilaan hoitoon osallistuville tahoille ja myös potilaalle itselleen Omakannan kautta. Tiedot päivittyvät, kun lääkettä määrätään tai toimitetaan sekä jatkossa myös, kun lääkitystä muutetaan tai lääkkeitä lopetetaan.
Käyttöönotto on suunniteltu vuosille 2025–2026.
Lähde: THL